HISTORIA JA NYKYPÄIVÄ

Sattmarkin torpalla on pitkä historia

Alla lyhennelmä Paraisten lukion Saaristotie –projektin (1988 Hannele Dahl, Mari Valtonen, Kaisa Varjoranta) artikkelista.
Kokonaisuudessaan sen voi lukea tästä Historia

1700 luvun lopulla Lofsdalin kartano rakennutti mailleen useita torppia joista Sattmarin torppa oli yksi. Alkujaan se rakennettu laivamiestorpaksi sillä kartanolla oli velvollisuus varustaa kruunun armeijaa laivamiehellä.
Kesäisin miehet olivat purjelaivoilla puolustaen Ruotsi-Suomea ja torppa oli heidän ja perheidensä asuinpaikkana. Laivamiesjärjestelmän lakattua torppaa asustivat Sattmarkin torpparit. 1900 –luvun alussa torppaan muutti viimeinen torppariperhe Karlsson jossa he asuivat peräti 40 vuotta. Heidän aikanaan torppaa jatkettiin molempiin suuntiin sen kokoiseksi kuin se nykyään on.
Torpan viimeinen laajennus toimii nykyisen kesäravintolan keittiönä.
Karlsson kuljetti aikanaan kulkijoita salmen yli puuruuhella. Ajan myötä salmen yli saatiin ensin puinen kapulalossi ja sen jälkeen rautalossi (edelleen kapuloilla toimiva) ja sille Kirjalansalmen vanhat lossin vaijerit. Vasta 1950 –luvulla saatiin moottorikäyttöinen lossi. Lossimiehet asuttivat Sattmarkin tupaa kunnes Sattmarkin silta valmistui 1960.